Journalistiliitto otti kantaa media-alan toimintaedellytyksiin

21.10.2015

Sananvapauden, demokratian ja kulttuuri-identiteetin kannalta on olennaista, että kaikkien saatavilla on riittävästi monipuolista kotimaista journalistista sisältöä. Tätä sisältöä tuottaa ala, joka on vakavissa ansaintalogiikan ongelmissa. Alan ongelmat eivät kuitenkaan koske vain sitä, vaan koko suomalaista tiedonvälitystä ja demokratiaa.

Journalistiliitto korostaa kolmea asiaa, jotka se toivoo myös työryhmän ottavan vakavasti huomioon tehdessään toimenpide-ehdotuksia: kotimaista sisältöä, tekijöitä ja työllisyyttä.

Mediamarkkinoilla ei pidä keskittyä vain perinteisten isojen mediayritysten toiminta- edellytyksiin, vaan ottaa huomioon myös alalla työskentelevät pienet ja uudet toimijat. Työllisyyden lisääntyminen ja uusien tuotteiden innovointi alalla tapahtuu kasvavassa määrin freelancer- ja yrittäjätyössä.

Tekijänoikeusluovutuksien minimiehdoista on säädettävä lailla. Yrittäjien sosiaali- ja työttömyysturvaa on parannettava. Uusia ansaintamahdollisuuksia on innovoitava. Yksi innovaatio olisi alusta, jonka avulla freelancerit voisivat tuottaa sisältöä suoraan kuluttajille ilman välikäsiä. Kaikki edellä mainitut toimet edesauttavat pienyrittäjän asemaa.

Kotimaisella lainsäädännöllä voidaan puuttua vain Suomessa harjoitettavaan toimintaan. Tästä syystä on suhtauduttava kriittisesti lainsäädäntöön, jolla rajoitetaan kotimaisten toimijoiden mahdollisuuksia. Tästä esimerkkinä on mainonnan rajoittaminen eri tavoin.

Painettu lehti tarvitsee edelleen toimivaa jakelua ja digitaalinen tiedonvälitys taas yhteneväistä verokohtelua painetun sisällön kanssa. Digialv:n alentaminen on viesti siitä, että valtio haluaa aidosti vaikuttaa suomalaisen tiedonvälityksen tulevaisuuteen.

Useammassa Euroopan unionin valtiossa lainsäätäjä on velvoittanut hakukoneyhtiöt maksamaan rojalteja (ns. Google-vero) sisällöistä, joita ne hyödyntävät liiketoiminnassaan veloituksetta joko linkkaamalla tai siteeraamalla uutisia. Tämä edistäisi hakukoneyhtiöiden mainostulojen oikeaa kohdentumista aineiston tuottajille. Suomessa hakukoneyhtiöt voitaisiin velvoittaa osallistumaan sisällöntuotannon kustannuksiin sopimuslisenssijärjestelmällä.

Suomeen tulisi luoda kansainvälisesti laajasti käytössä oleva elokuva- ja tv-tuotantojen tuotantokannustinjärjestelmä. Kansainväliset tuotannot toisivat hyötyä Suomeen koko arvoketjulle elokuva- ja tuotannon töistä majoitukseen asti. Malli voisi perustua Suomessa käytettyjen työvoimakulujen ja palveluostojen osittaispalautukseen.

Vaikka perinteiseltä media-alalta katoaa koko ajan työpaikkoja, journalisteja koulutetaan lisää. Aloituspaikkojen tulisi vastata työmarkkinoiden tarvetta ja vastaavasti täydennys- ja erikoistumiskoulutusta tulisi lisätä.

Yleisradion asema julkisena palveluna on oltava vahva ja toimintakentän laaja. Yleisradio on sekä omien      työntekijöidensä että freelancereiden ja tuotantoyhtiöiden merkittävä kotimainen työllistäjä. Yleisradion heikentäminen ei auta kaupallista mediaa.

Kansalaisten etu on luotettava tiedonvälitys, avoimuus ja demokratia. Näiden asioiden toteutumista valtio voi merkittävästi ohjata poliittisilla päätöksillä. Kun päätöksiä media-alan toimintaedellytyksistä tehdään, valtion pitää ennen kaikkea ajatella kansalaistensa etua.

SUOMEN JOURNALISTILIITTO – FINLANDS JOURNALISTFÖRBUND RY

Hanne Aho, puheenjohtaja ja

Petri Savolainen, eduntalvontajohtaja