Pohjoismaiset freet valloittivat Suomenlinnan

 

Tyrskyt lyövät veneen laitoihin, lokit kirkuvat, turistit ottavat hihkuen selfieitä hienoa merimaisemaa vasten – olemme matkalla Suomenlinnaan.

 

Joka vuosi järjestettävä Pohjoismainen freeseminaari tuotiin pitkästä aikaa Suomeen 15.-16. syyskuuta. Viimeksi se pidettiin täällä Kirkkonummen Majvikissa vuonna 2013. Edellisen kerran vetovastuussa oli radio- ja televisio-toimittajien freeyhdistys FAO ja tänä vuonna järjestelyistä oli vastannut SFJ, Suomen freelance-journalistien yhdistys.

Seminaarin tarkoitus on koota yhteen freejournalisteja ympäri Pohjoismaita. Kouluttaa heitä, antaa ideoita omaan työhön, inspiroitua ja luoda vertaiskontakteja. Seminaarilla on aina joku päivänpolttava teema. Tänä vuonna teemana oli journalismin tulevaisuus. Osallistujia tuli näistä neljästä maasta yhteensä 215. Eniten osallistujia oli Suomesta ja Tanskasta.

 

Presidentti Halonen korosti Ylen asemaa avauksessaan 

 

Presidentti Tarja Halonen avasi seminaarin voimakkaalla puheella sananvapaudesta. Hän oli erityisen huolestunut Ylen aseman heikentymisestä kansallisena riippumattomana tiedonvälittäjänä.

Kaksipäiväisen seminaarin ohjelmassa oli muun muassa kuvajournalismia ja mobiilivideota, idean myymistä tuotantoyhtiöön, tulevaisuuden kuvakerrontatapoja uuden teknologian (VR, AR) avulla, pohdintaa journalistin sekä viestinnän ammattilaisen eroista ja keskustelua pakolaiskriisin eri lieveilmiöistä ja median roolista tiedonvälittäjänä eri Pohjoismaissa.

The New York Timesin Kimberly Perryn puheenvuorosta jäi mieleen journalistien yhteistyö. Heillä parasta journalismia tuottavat monen luovan ihmisen ryhmät, joista yksi kirjoittaa, toinen kuvaa, kolmas tekee kartat ja grafiikat.

Laatujournalismista puhuttaessa Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström oli tiukkana.

”You have to choose the hat you wear.”  Hänen mielestään asiassa ei ole harmaata aluetta: asia on mustavalkoinen: Viestinnän työ ei ole journalismia. Paneelin vetäjä kommentoi, että haluaa vain harjoittaa omaa ammattiaan, tehdä sitä mihin on koulutettu. Katsoja väitti vastaan, että jos ei pysty elämään puhtaalla journalismilla, pitäisi uudelleenkouluttautua. Itselleni muistui mieleen, että jopa Journalistiliitto on laajentanut jäsenkriteereitään.

Luoko media polarisaatiota uutisten välityksellä? Katsoimme dokumenttielokuvan Boiling point. Elokuva oli hyvin tehty, pidin kuvakielestä, mutta paneelikeskustelu elokuvan jälkeen osoitti, että se saattaa vain vahvistaa rasistista kuvaa Suomesta. Mielestäni elokuvan aihe, pakolaisia vastustavien mielenosoittajien toimet, näyttää vain yhden puolen Suomen todellisuudesta. Voisihan elokuvan tehdä myös niistä kymmenistä tuhansista tavallisista ihmisistä, jotka lahjoittavat tavaraa ja työskentelevät vapaaehtoisina ja monista järjestöistä, jotka palkkasivat lisää ihmisiä auttamaan pakolaisia.

Erityinen hetki oli tavata afganistanilaisia naisjournalisteja, joiden työolosuhteet ovat vain vaikeutuneet vuosi vuodelta maan vajotessa yhä syvemmälle terrorismiin.

 

Tanskalaisia yllytettiin saunomaan

 

Viimeistä iltaa vietettiin illallisen ja saunomisen merkeissä Allas Sea Poolilla satamassa. Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna skandinaavit ovat ihan samanlaisia kuin suomalaisetkin. Siksi oli yllättävää, että jotkut tanskalaistoimittajista eivät olleet käyneet saunassa. He ihmettelivät kaikkea: suihkussa käymistä ennen saunaan menoa, peflettien käyttämistä, veden juomista saunan aikana. Olimme tietysti ylpeitä saadessamme ”opettaa” heille tapoja. Monet heistä lähettivät kuvia kotiinsa kertoen, että vihdoinkin pääsivät suomalaiseen saunaan. Lopulta saunan lauteet olivat täynnä sekalaista journalistisakkia iloisesti jutellen.

Seminaarin jälkeen eniten palautetta on tullut mielenkiintoisesta ohjelmasta, Suomenlinnasta paikkavalintana sekä hienosta loppuhuipennuksesta altaalla. Monet Suomeen ensimmäistä kertaa tulleet kokivat  iloa myös siitä, että pääsivät tapaamaan suomalaisia freetoimittajia ja tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin seminaarin ohessa.

Innokkaimmat seminaarikävijät voivat laittaa kalenteriin jo seuraavan vuoden päivämäärän. Ruotsin Frilans Riks järjestää seminaarin Malmössä 15. - 16. syyskuuta 2018.

 

Kirjoittanut: Hanna Onttonen (FAO:n varapuheenjohtaja)

 

Osallistuneet freelanceyhdistykset

Suomi: FAO ja SFJ

Tanska: FreelanceGruppen

Ruotsi: Frilans Riks

Norja: NJ Frilans