Freelancerit katsovat tulevaan

24.4.2018

Vas. Tapani Niemi, Mirjami Ylinen, Mari Lukkari, Jukka Sorsa, Kirsi Mattila pj., Pietari Kylmälä, Irmeli Heliö, Jaakko Sauvola, Ingrid Svanfeldt ja Kalle Niemi.

Viisi uutta aktiivia saatiin Freelance-ammattiosaston hallitukseen ja koossa on monipuolinen ja epätyypillinen, nuori ja vanha, kokenut ja iskuvalmis, tuore ja yllättävä porukka.

Freelance-ammattiosaston maaliskuun lopun vuosikokouksessa valittiin viisi uutta hallituksen jäsentä tuomaan raikkaita tuulia osaston toimintaan. Myös vuosikokouksessa kuullut tervehdykset katsoivat tulevaan, kun esimerkiksi kartoitettiin somea uutislähteenä.

Innokkaimmat faolaiset aloittivat kuitenkin jo kaksi tuntia ennen varsinaista kokousta keskustellen freelance-työn monista muodoista ja tulevaisuuden keikkamahdollisuuksista.

Työelämän murroksen ytimessä

Monet FAOn koulutuskyselyyn vastanneet olivat toivoneet yrittäjäkoulutusta ja sen selventämistä, miten palkkasuhteessa tehty freekeikka ja yrittäjäasemassa tehty keikka eroavat toisistaan. Hotelli Helkan Saarni-kabinettiin kokoontui 12 aiheesta kiinnostunutta faolaista. Mukana oli toimittajia, jotka tekivät radioon, televisioon tai verkkoon tai kaikkiin näistä; moni kirjoitti myös lehtiin. Mukana oli myös kuvaajia ja av-kääntäjiä.

Yhtyneet-sopimuksella toimi tällä hetkellä vain kaksi läsnä ollutta, mutta kokemusta Yhtyneet-työsuhteesta oli arviolta yhdeksällä. Oma firma oli neljällä paikalla olleella; mm. molemmilla kuvaajilla. Kolmella oli kokemusta myös Mediakunnan kautta toimimisesta. Muille tuotantofirmoille kuin Mediakunnalle oli työskennellyt ainakin neljä. Kaksi paikalla ollutta oli freetyön ohessa myös vakinaisessa työsuhteessa ja yksi oli tällä hetkellä määräaikaisessa työsuhteessa. Sekalaista seurakuntaa siis. Väistämättä tulee mieleen, että FAOn jäsenet ovat työelämän murroksen ytimessä!

Palkkatyö, yrittäjyys ja Mediakunta

Palkkatyön ja yrittäjätyön erot puhuttivat. Yrittäjän on laskutettava 40-50 prosenttia palkan lisäksi, jotta hän voisi päästä samoille ansioille kuin työsuhteinen tekijä. Myös Mediakunnan laskutuksessa on otettava huomioon työnantajan lakisääteiset maksut ja muut yrityksen pyörittämiseen liittyvät kulut.

Keskustelimme siitä, miten tärkeää on, ettei Yhtyneet-sopimuksessa määriteltyjä minimipalkkioita poljeta tehtäessä sama työ yrittäjänä tai Mediakunnan palkkalistoilla. Keskustelimme myös oman työn ja työmäärän hinnoittelusta – kokemuksen tuomasta ammattitaidosta ja työn laadusta pitää maksaa; samoin palkkiossa on otettava huomioon työhön kuluva aika ja eri työtehtävien erilainen vaativuus.

Freelancereiden oikeudenmukaiset palkkiot ja yrittäjätyön oikea hinnoittelu ovat myös vakinaisten työntekijöiden etu. Emme saa olla mukana luomassa halpatyömarkkinoita.

Vapaasti keskustellen

Puheeksi tulivat sekä Yleisradion että tuotantoyhtiöiden tilanne, Ylen vähentyneet Yhtyneet-työt, mahdollisuus tehdä samat työt Mediakunnan palkkalistoilla sekä yrittäjätyön haasteet kuten mahdollisuus laskuttaa myös juttukeikkaan kuuluvat matkat.

Vuosikokouksen alku painoi päälle ja vauhdissa ollut keskustelu piti lopettaa, kun kello näytti kahta. Vapaamuotoisessa koulutustilaisuudessa alkanut keskustelu ei kuitenkaan hyytynyt, vaikka joukkoon liittyi uusia ihmisiä.

Journalistiliiton tervehdys

Freelancereiden työehtoasiamies Hannu Hallamaa esitti Journalistiliiton tervehdyksen: hän loi silmäyksen viime vuoden lopulla käytyihin työehtosopimusneuvotteluihin: 3,2 prosentin palkankorotukset näyttivät pitäneen alalla kuin alalla, sillä myös valtakunnansovittelija oli sitoutunut palkkakattoon. Yhtyneet-hinnat noudattavat samaa linjaa, mutta koska olimme jäsenkyselyn jälkeen päätyneet ”kuoppakorotusratkaisuihin”, korotukset painottuvat toisin.

Tervehdys sisälsi siis Yhtyneet-asiaa, mutta Hannu Hallamaan kanssa puuhaamme myös Mitä on olla free? –koulutusta, jossa painopiste on yrittäjämäisesti toimivien freelancereiden neuvonnassa.

Uutislähteenä some

RTTL:n toinen varapuheenjohtaja ja YMTin edustaja Aura Neuvonen täräytti omassa tervehdyksessään kokousvieraiden silmien eteen raportin, joka käsitteli somen käyttöä uutislähteenä.

Pylväät kertoivat vastaansanomattomasti diginatiivien erilaisesta tavasta seurata uutisvirtaa verkosta, kun taas vanhempi väki tyydyttää uutisnälkäänsä tv:tä katsomalla ja lehtiä lukemalla: 80 prosenttia 18-24-vuotiaista hakee uutisensa verkosta, yli 65-vuotiaiden kohdalla vastaava luku on 18 prosenttia; yli 65-vuotiaiden suosituin uutislähde on televisio 54 prosentilla, nuorista vain kymmenen prosenttia seuraa uutisia televisiosta.

Anna-Liisa Haavikko toi mukaan vielä uuden puolen: pelimaailma tulee kovaa vauhtia median alueelle ja nykyisin kustannustalot tahkoavat jo täyttä päätä pelillisiä oppimateriaaleja eikä ole kuin ajan kysymys, kun pelit ovat osat median kulutusta laajemminkin.

Turvallisuushakuisuus vähenemään päin?

Aura, joka opettaa Metropolian ammattikorkeakoulussa alalle tulevia nuoria, sanoi nuorten asenteen työelämään myös muuttuneen: työn sisältö ja mielekkyys on tärkeintä, ei turvattu tulevaisuus, ja yhä useampi nuori on valmis jättämään vakituisenkin työpaikan, jos työpaikan ilmapiiri mättää eikä vastaa omia toiveita ja unelmia.

Tämä nähtiin hyvänä merkkinä, vaikka samalla todettiinkin, että perheen perustaminen voi muuttaa tilannetta: kenellä on varaa torjua turvattu toimeentulo, kun asuminen on maksettava ja lapsista huolehdittava?

SJL:n työelämävaliokunnan kuulumiset

Journalistiliiton tasa-arvo- ja työelämävaliokunnan uutisia kertoi FAOn entinen jäsen, Yleisradioon vain jokin aika sitten vakinaistettu radiotoimittaja Miika Lauriala.

Miika esitteli muun muassa viestinnän ammattilaisten parissa tehdyn #metoo-kyselyn tulokset ja kertoi verkosta löytyvästä PowerPoint-esityksestä (https://bit.ly/2G7GWhk). Hän kertoi myös Journalistiliiton tulevasta työmarkkinatutkimuksesta, jossa on omat valikot myös määräaikaisille ja free-työntekijöille; samoin ihmisten koulutustaso tulee näkyviin tutkimuksessa. Muita tulevaisuuden näkymiä ovat kampanja ylitöiden ilmoittamisesta ja uusi määräaikaisille työntekijöille tarkoitettu opas. – Luvassa on siis kaikille jotakin.

Hallituksen vanhat ja uudet

FAOn toimintaa organisoi ennen muuta hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kahdeksan jäsentä ja 2-4 varajäsentä. Käytännön hallitustyössä varsinaisilla ja varajäsenillä ei ole eroa. Vanhasta hallituksesta jatkoivat allekirjoittanut puheenjohtajana sekä dokkaristi Irmeli Heliö Tampereelta, radioammattilainen, tuore Koura-palkittu Pietari Kylmälä, Sisuradion toimittaja Katri Nisula, Yhtyneet-av-kääntäjät Kalle Niemi ja Mirjami Ylinen sekä av-kääntäjä Jukka Sorsa, joka on hallituksessa vastannut erityisesti av-käännöstoimistojen asioista.

Hallitus uudistui kiitettävästi ja saimme joukkoon myös Yhtyneet-toimittajia, joita viime vuosina on puuttunut toiminnasta – Mari Lukkari ja Jani Tanskanen tekevät molemmat Yhtyneet-sopimuksella ja tällä hetkellä nimenomaan radiota. Myös hallituksen uusi av-kääntäjäjäsen Jaakko Sauvola tekee töitä Yleisradion Yhtyneet-sopimuksella.

Vuosikokoukseen on mahdollista saada ihmisiä koolle kauempaakin: monitaitomies Tapani Niemi saapui Lapista, ja valittiin hallitukseen. Siuntiolainen Ingrid Svanfeldt, moniosaaja hänkin, taas on jo kokenut ay-aktiivi, joka teki paluun hallitukseen.

FAOn hallitus on monipuolinen ja epätyypillinen, nuori ja vanha, kokenut ja iskuvalmis, tuore ja yllättävä. – Tähän tekisi mieli laittaa hymiö. – Meillä on hirveä into toimia ja olla mukana vaikuttamassa paremman työelämän ja parempien työehtojen puolesta. Tätä työtä teemme yhdessä RTTL:n ja SJL:n muiden yhdistysten ja osastojen kanssa.

Kirsi Mattila, FAOn puheenjohtaja ja luottamushenkilö